Ymmärrä luennoitsija väärin ja luule, että seuraavana vuorossa on pareittain keskustelua saksan foneemeista. Käänny vierustoverisi puoleen (luennoitsijan jatkaessa luennointiaan) ja sano hapuilevasti saksaksi "tää on mulle aika vaikee aihe, kun en puhu saksaa äidinkielenä". Hetkeä myöhemmin oivalla, että ymmärsit väärin, lähes nolostu, mutta aloita kuitenkin luennon loputtua mielenkiintoinen keskustelu kyseisen vierustoverin kanssa. Älä missään nimessä kysy tämän nimeä.
Kuten Facebookissa jo kerroin, onnistuin torstaina luomaan ensimmäisen kontaktin paikallisiin kanssaopiskelijoihin. Tai siis yhteen niistä. Aihetta olisi tosin ollut jo tiistaina.
Torstai-iltana lähdin Sirin kanssa Fritzclubille, koska siellä oli Professoren Nacht. Berliinin kolmen yliopiston proffia oli dj:nä (huutoäänestyksellä valittiin voittja) ja meno oli ihan käsittämätön. Ei kuultu Sirin kanssa kovinkaan paljon professoreiden seiteistä, koska siellä oli myös toinen puoli, jossa oli normi-dj, ja koska metsästettiin Sirin jonosta pokaamaa miestä. (Oltiin siis tutustuttu muutamiin paikallisiin opiskelijoihin jonossa, ja lopulta Siri onnistu iskemään yön aikana itselleen toisenkin deitin.)
Porukka oli ihan fiiliksissä ja mun on edes mahdotonta kuvailla tunnelmaa. Illan ehkä kuulluimpia lauseita oli Studierst du an HU, TU oder FU? Puheenaiheena oli useampaan otteeseen yliopistojen paremmuusjärjestys.
(Tähän kuvaan pitäisi oikeastaan liittää tuolla hetekllä soinut kappale, mutta en tiedä, mikä se oli. Mun läksiäisissä soi aika lailla saman genren musiikkia.)
Tulin kotiin aamulla noin klo 5.30. En mennyt perjantaina tutoriumiin. Illalla tapasin Laurin toisen kerran (ei oltu nähty kahteen viikkoon ja olin ollut varma, ettei se halua enää tavata mua) ja oli ihan huippukivaa. Yritettiin lukea Pahan pappia ja kääntää sitä saksaksi, mutta kieli oli niin tyyliteltyä, etä luovutettiin ekan kappaleen jälkeen ja keskityttiin jutustelemaan niitä näitä.
No se olikin sitten aika lailla kaikki, mitä tein perjantaina. Enkä tänäänkään oo tehnyt mitään. Tai kävin syömässä yhden cupcaken Berlin Cupcakessa. Oli syntisen hyvää.
Lemon Drop
Täällä on muuten viikossa muuttunut maisema huomattavasti. Lehdet on tulleet alas ja on ollut pilvisempää. Alkaa tuntua oikealta loppusyksyltä. Söin syksyn ekat klementiinitkin eilen. Kilo upposi ongelmitta.
Oon viimeiset reilut kolme tuntia lukenut muotiblogeja (koska piti keksiä vaihtoehtoista tekemistä romanttisille komedioille, jotka on lähinnä lamauttanu mua lisää) ja inspiroitunut mm. sisustamisesta. Ongelmana on vaan se, ettei ole oikein mitään sisustettavaa. Täällä mun huoneessa on kaikki Paulin tavarat ja muutenkin pitää kuukauden sisällä muuttaa pois. Kävin Frankfurter Torin Humanassa hypistelemässä pitsiverhoja toissaviikolla. Aion sisustaa mun tulevan huoneen ihan eri näköiseksi kuin mun asunto Helsingissä oli. Pitäisi vaan ehkä olla se huone ensin. Kovasti on haku päällä. Tällä viikolla kävin katsomassa kolmea.
Voisin myös huomenna yrittää olla vähän aktiivisempi kuin aikaisempina sunnuntaina ja saada itseni kirpputorille.
Oon potenut täällä huonoa omaatuntoa laiskuudesta ja lopulta oikeuttanut itseni siihen, koska tavallista elämäähän täälläkin kuitenkin eletään, vaikka ei Suomessa ollakaan. Mutta nyt tuntuu jo ihan yleisestikin otten siltä, että olisi ehkä aika ottaa itseä niskasta kiinni ja just tällä hetkellä on hirmu aktiivinen olo. Harmi, että kello on melkein puoli neljä yöllä. No aloitan huomenna!
Gute Nacht und guten Morgen liebe Leute!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti